torstai, 29. marraskuu 2007

Sarjassamme nopeat käänteet

Toissapäivänä tilitin Elisan mykkäkoulusta, tänään tuli Elisalta vastine reklamaationi (lukevatko he blogiani, oikeasti?). He ovat tarkistaneet että olen sitoutunut maksamaan palvelusta. Herää kysymys miten he sen tarkistivat, kysymällä palvelun tarjoajalta? No anyway, sanallakaan ei puututa siihen olennaiseen, että 5:stä perille tulleesta viestistä laskutetaan 688:n viestin hintaa, joista 683 ei siis ole koskaan saapunut perille. No joskus viestit vaan häviää matkalla...

Kyllä tulee mieleen se, kun isä vuosikymmen sitten törmäsi lentopallopelin tuoksinassa puuhun ja olkanivelen jänne paukahti äänekkäästi poikki. Vakuutusyhtiö ei ikinä suostunut korvaamaanmitään, koska kyseessä oli "iän aiheuttama kuluminen". Ulkopuolisten paikallaolijoiden todistukset eivät painaneet mitään. No, kyseiselle vakuutusyhtiölle tuo päätös on maksanut jo pitkälti yli 500 tuhatta euroa kun koko firman vakuutukset menivät vaihtoon. Joskus voittaa oikeuskin.

Tulipa mieleen, silloin kun isä taisteli "kuluneen" olkapäänsä kanssa, eräs asiakkaamme kertoi vielä liikuttavamman tarinan peltiseppäisästään, jonka olkapää oli leikkauksessa menettänyt niin suuren osan liikkuvuudestaan, ettei hänestä enää ollut peltisepäntöihin. Vakuutusyhtiön mukaan mies huijasi panttaamalla kädellään vastaan, kun liikeratoja testattiin. Ratkaisuna peltiseppäisä nukutettiin, jotta liikeradat voitiin kunnolla testata. Nukutuksessa sitten vakuutusyhtiön lääkäri katkaisi miehen käsivarren yrittäessään saada kättä liikkumaan riittävään suurella skaalalla. No, tämän jälkeen eläkepaperit putosivat helpolla, joten oikeus voitti tässäkin tapauksessa ja valtakunnassa siis kaikki hyvin...

tiistai, 27. marraskuu 2007

Huonon palvelun ennätykset

Olin tavallaan luopunut ajatuksesta enää Vipustella tekstiä tänne. Nousi kuitenkin suuri tarve tilittää (edesmenneestä) asiakassuhteestani operaattori Elisan kanssa. Tässä kalpenevat melkein Tilastokeskuksenkin toilailut.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kirjauduin reilu vuosi sitten kokeilumielessä yhteen nettipalveluun, jonka kautta pystyi lähettämään tekstiviestejä netin kautta (tyhmää). Palvelu kysyi vain sähköpostiosoitettani ja puhelinnumeroa. Saman kuukauden aikana sain puhelimeeni 5 viestiä kyseiseltä palvelulta, minkä jälkeen en saanut viestin viestiä enkä myöskään ole kyseistä palvelua sen koomin käyttänyt.

 

Puoli vuotta sitten huomasin puhelinlaskussani jotain hämäriä ajanvietepalvelu-laskutuksia. Soitin Elisalle. Aikani riideltyäni he lupasivat lähettää ilmaiseksi (normaalisti maksullisen) puhelinerittelyn, josta näen milloin olen mitäkin viestejä liittymääni saanut. No, erittelystä oli palveluntarjoajan numero peitetty ja myöhemmin erittelystä tuli vielä laskukin, mutta tämä oli vasta alkua.

 

Tilasin uuden erittelyn, koska Elisan tukipalvelu ”ei näe koko palveluntarjoajan numeroa ruudulta”. Taas minulle luvattiin, ettei erittely maksaisi, mutta tietysti lasku tuli perässä. Tällä kertaa sain kuitenkin selville palveluntarjoajan numeron ja minulle selvisi ensi kertaa, että laskutus oli siitä ”palvelusta”, johon olin vuosi sitten liittynyt ja joka oli lähettänyt minulle aikanaan 5 viestiä. Elisan mukaan lähetettyjä ja siten laskutettavia viestejä oli vuoden aikana kertynyt tasaisesti yhteensä 688 kpl arvoltaan reilu 250 euroa.

 

Kävin tietysti palveluntarjoajan sivuilla sulkemassa kyseisen palvelun. Seurauksena puhelimeni heittäytyi aivan hulluksi kun palveluntarjoaja ryhtyi pommittamaan minua viesteillä. Soitin Elisaan kieltääkseni kyseisestä numerosta tulevat viestit. Minulle kerrottiin ensin, kuinka ikävää minun kannaltani on tämän lisäarvopalvelun menettäminen ja sitten, että numeron sulkemiseen menisi tunteja. Kun ilmoitus numeron sulkemisesta tuntien jälkeen Elisalta tuli, viestejä oli tullut puhelimeeni pitkälti toistakymmentä. Ja totta kai Elisa laskutti ne kaikki.

 

Kirjoitin asiasta kirjallisen reklamaation jossa ilmoitin, etten maksa kyseisestä palvelusta kun en kerran ole mitään tuotettakaan saanut (Ne 5 viestiä suostuin sovinnon eleenä maksamaan). Olinko sitoutunut maksamaan palvelusta on tietysti vaikeampi todistaa epätodeksi, mutta mitään ”agree to our terms and conditions” –painiketta en tasan varmasti ole painanut palveluun rekisteröityessäni. Vaan väliäkö hällä, ei tuotetta, ei maksua. Tai näin minä kuvittelin, Elisa oli eri mieltä. Sain melko tylyn vastineen jossa kerrottiin, että ”viestejä on lähetetty, joten epäselvyyttä asiassa ei ole”. Se, että viestejä oli laskutettu 688 ja lähetetty 5 ei Elisan mielestä siis ollut ”epäselvyys”.

 

Siinä vaiheessa kun sain Elisalta ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan virallisen vastineen reklamaatiooni, olin jo täynnä kiukkua karhukirjeistä koskien laskuja, jotka olin ilmoittanut maksavani vasta kun asia on selvitetty. Operaattori oli ehtyinyt mennyt vaihtoon. Huvittavaa olikin, että ensimmäinen kontakti Elisan suunnalta oli liittymämyyjän soitto, jolloin käytiin seuraavanlainen sananvaihto:

 

”Hei, mulla on täällä tieto, että sä olet vaihtamassa operaattoria. Onko tää joku hintakysymys?”

 

”Ei ole. Tää on kannanotto teidän surkeaan palveluun, perättömiin laskutuksiin, sovitun vastaisiin laskutuksiin, epäselvien tapausten karhuamiseen, reklamaatioihin vastaamatta jättämisiin ja kokonaisvaltaisesti surkeaan palveluun.”

 

”Jaa… no auttaisiko, jos mä tarjoisin sulle tätä superhalpaa Kolumbuksen liittymää?”

 

Elisa ei enää vastaa kirjeisiini, vaan karhuaa minulta koko pottia olemattomine palveluviesteineen ja puhelinerittelyineen, joiden oli luvattu olevan ilmaisia. Odotan mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä.

perjantai, 13. heinäkuu 2007

Heinää seipäillä

Äsken kun palasin työasioilta näin tienvarressa pellolla heinää seipäillä. Vuosien jälkeen se oli pyshdyttävä hetki, muistutus lapsuusvuosilta ja jopa toisesta maailmasta. Seuraavaksi vastaan tullut valkoiseen pakettiin lyöty pelto tuntui kylmältä, steriililtä ja kuolleelta. Minä olen aina rakastanut heinäseipäitä.

Loman alkuun on kaksi tuntia ja puheet sen mukaisesti pehmoisia. Töiden puolesta lähtö tuntuu vaikealta, liian monta liian tärkeää asiaa jää viikoksi hoitamatta (toivottavasti lomalla saan edes suhteellisuudentajuni takaisin).

Edessä on siis viikko go-kongressia Itävallan Alpeilla. Ikävä kyllä vain viikko, onneksi edes se. Kun yhdistää viikoksi gon, nipun vanhoja ystäviä ympäri Eurooppaa ja Alppien vuoristomaisemat, niin kylläpäs kuulostaa älyttömän hyvältä. Saas nähdä miten äijän käy. 

Muuten, viime viestissä puhuin sekä vene- että lemmikkieläinkuumeesta. Eipä vaivaa enää kumpikaan...

 

 

sunnuntai, 13. toukokuu 2007

Jotain hyvää

Yli kuukausi on pörähtänyt edellisestä kirjoituksestani, joka oli surullinen rutina elämän kivireen raahaamisen tuskasta. Samanlaisen kirjoituksen voisin yhä pyöräyttää ilmoille.

Muistan kuinka joskus halusin luoda blogin/saitin nimeltä "kokemisen arvoista", jossa kertoisin vain hyvistä asioista, joita omiin kokemuuksiini perustuen soisin muidenkin ihmisten kokeilevan/kokevan elämänsä aikana - kertomuksia hienoista matkoista ja paikoista, esittelyjä hyvistä ravintoloista, vinkkejä hyvään kirjallisuuteen, sarjakuviin ja peleihin. Lopulta omasta blogistani ei tullut mitään tuollaista, vaan aivan tavallinen elämäntuskan vuodatus.

Lakaisen nyt kuitenkin murheet maton alle ja toplistaan viimeisen kuukauden positiivisimmat asiat:

1. Yritykseni Virte-metalli oy valittiin vuoden perheyritykseksi Turussa. Lisää tarinaa tästä voi ainakin toistaiseksi lukea esimerkiksi Turun Sanomista tai kuunnella Radio Suomesta. (Radiohaastattelu on parempi.) 

2. Pelasin elämäni parhaan go-turnauksen Pariisin keväässä. Tämä ei ole koko totuus kevään go-menestyksestä, mutta tässähän listataan nyt vain hyviä asioita...

3. Yksi vanha ystävyyssuhde on uudelleenlämmennyt puolen vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Yleisesti ottaen on aika synkkä tunne siitä, että ystävät etääntyvät etääntymistään opiskeluaikojen taakse jäätyä.

4. Olen hyvin tyytyväinen firman uuteen pohjaratkaisuun. Kokonaisuudessaan työtä on vielä paljon, ennen kuin muutto on kokonaan valmis. Viitisenkymmentä konetta, viitisensataa artikkelia ja parikymmentä työntekijää ei järjesty toimiviksi yksiköiksi ihan triviaalisti, mutta näyttää siltä että onnistuimme hyvin. Nimenomaan me, sillä suunnitelmaa ährättiin ison työporukan voimin aika lailla. Uskallan väittää, että tulokset näkyvät plusmerkkisesti paitsi tuotannon tehostumisessa myös monen mielialassa.

5. Kesä tulee ja meillä on venekuume. Parempi venekuume kuin vauvakuume tai lemmikkieläinkuume, joka tosin perheestämme myös 50 %:lla on. Tosin venekuume tulee melkein satarosenttisesti taas tänäkin vuonna taantumaan veneilykuumeeksi, kunhan vanhemmat saavat oman veneensä vesille. 

torstai, 5. huhtikuu 2007

Yövalitus

Kyllästyin pyörimään murheitteni kanssa sängyn pohjalla ja nousin ylös tuijottamaan "uutisruutua". Taitaa olla viides kerta viikon sisään kun näin käy. Töissä on yksinkertaisesti huikeat paineet tällä hetkellä; halliprojekti rikkoo deadlinen toisensa perään kiitos sikahuonojen putkimiesten; hintaneuvottelut tavaran hankkijoiden kanssa ovat kiihkeimmillään, eikä raaka-aine/tavarantoimittajilta saa edes hintoja, tai jos saa ne ovat röyhkeitä ryöstöyrityksiä. Jouduin ensi kertaa elämässäni laatimaan hinnaston niin sanotusti silmät kiinni, tietämättä yhtään, mistä saan tavaraa hankittua siihen hintaan, että voin sitä hinnastoon painetuilla hinnoilla myydä. Samalla kertaa tuli ensi kertaa vastattua pankkiirille kysymykseen "No, paljonko sä sitä lainaa haluat?" vastakysymyksellä "No, paljonko sitä on saatavissa?" Kaikki tämä pistää minut tällä hetkellä niin ylikierroksille, että kunnon yöunet ovat muisto vain. Eivätkä ongelmat töissä tähänkään tietenkään lopu, firmassa kävi varkaita, työntekijöillä on päällä influenssa-aalto ja vaikka mitä muuta, jota en viitsi täällä edes lähteä ruotimaan.

Harrastukset ovat tietysti joutuneet ensimmäiseksi maksumieheksi. Olen lähdössä pääsiäiseksi Pariisiin Euroopan toiseksi suurimpaan go-tapahtumaan, joka myös itselläni luokittuu oman turnauskalenterini vuoden toiseksi merkittävimmäksi turnaukseksi, SM-karsintojen ja Joukkue-SM sarjan edelle, heti EM-kisojen jälkeen siis. Mitään en ole ehtinyt enkä jaksanut gon eteen tehdä. Huonosti sujuva turnaus on viho viimeinen asia, jota tähän väliin kaipaan. Pariisia enemmän "tulilinjalla" on kuitenkin JoukkueSM-sarja, johon en eilisten työuutisten jälkeen tiedä, millainen venytys on tehtävä, jotta pääsen edes osallistumaan.

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Jo valitettavan pitkti yli 30-kymppinen turkulainen rakennusalan yrittja VTM filosofi. Hyvien pelien sektarinankerronnan sydyst
    Intohimoina my eksoottinen ruoka, valokuvaus ja matkailu...

  • Tagipilvi